Meillä vietettiin eilen syntymäpäiviä, ja päivän juhlakaluna toimi Jami. Mamman "pikku" tihulainen vietti ihka ensimmäisiä syntymäpäiviään ja on nyt uskomatonta mutta totta 1 vee..  Juhlan kunniaksi molemmat sekä Manta että tietysti itse sankari Jami saivat nakkikakut syödäkseen. Kakku oli (Mantalle) tuttuun tapaan lihahyytelyö ateria kaalilla hyöstettynä nakki kynttilää leikkimässä. Syntymäpäivän kunniaksi koirat saivat uuden pallon, joka valitettavasti osoittautui jälleen kerran kertakäyttöiseksi leluksi. Pari tuntia siinä meni, kun pallo lojui sentti kertaa sentti palasina olohuoneen matolla, mutta se oli kiva niin kauan kuin se kesti.


Sankari kakkukesteillä.

Myös nämä synttärit, niin kuin syntymäpäivät aina, saivat ihmettelemään miten nopeaa aika kuluu. Vastahan tilanne oli tämä:

  

Vuosi on mennyt kuin siivillä, mutta kaikenmoista on ehtinyt taas tapahtuakin ja pikkupojasta on tullut iso pikkupoika.

 
4 vko

n 1 v.

Myös tänään elämä oli juhlaa, lähdimme nimittäin mökile katsastamaan mitä sinne kuuluu ja Manta sekä Jami pääsivät tietysti mukaan. Mökillä meitä odotti yllätys, paaaljon lunta. Puolimetrinen hanki päällysti tonttiamme joten talven ensimmäisestä kunnon umpihanki jumpasta tuli siis totta. Jami ei aiemmin ollut moisia kinoksia nähnytkään ja jätkä oli aivan haltioissaan hyvä että malttoi pysähtyä, kun oli niin nastaa. Manta otti hieman maltillisemmin välillä hepuloiden Jamin kanssa ja välillä tullen kyttäämään josko saisi koppailla lumipalloja.

"Vanha vuosi" saatiin kuluneella viikolla päätökseen ja uusi otettiin vastaan. Me teimme sen mökin rauhassa, evakossa kaupungissa räskyviltä raketeilta ja vietimme siellä samalla pienen talviloman tyyppisen. Pääsimme lähtemään mökille vasta uudenvuoden aattona niin, että koirat pystyivät hetken telmimään vapaana mutta heti ensimmäisen paukun jälkeen hihna komennus jatkui seuraavaan aamuun. Ja sekös Mantaa jurppi, mennä nyt mökille olemaan sisällä ja pissallekin pääsee vain narun päässä. 

Manta taisi omalla "pissa vuorollaan" hoksata mikä tässä hommassa nyt mätti, jokavuotinen ilmahyökkäys on jälleen käynnistynyt. Manta ei haukkumista kummemmein raketteihin reagoinut ja senkin ulkona, sisällä mökissä oltiin niin kuin ei mitään. Huomattava parannus sitten viimevuoden. Jamia ei paljon mökille kantautunut pauke liikuttanut, se viipotti häntä heiluen hihnan päässä ja touhuili omiaan reagoimatta mitenkään.

Ilmahyökkäyksen jälkeisenä aamuna pääsivät koirat sitten ulos villeinä ja vapaina. Ja voi sitä riemua, pakko myöntää että pidin siitä itsekin ettei tarvinut roikkua hihnan päässä.. :) Nyt kun Jamikin on jo "iso poika" leikeistä on luonnollisesti tullut tasaväkisempiä ja ns. parempia. Rymistelyä siis riitti, Mantan päättäessä että nyt on kylmä Jami jatkoi yksin, sitä ei pakkanen ehtinyt puraisemaan kun koko ajan piti mennä täysii. Tarkoitus oli ottaa PALJON kuvia, mutta syystä tai toisesta näin ei kuitenkaan tapahtunut, syytän pakkasta ja palelevia sormia. :) Yhdelle monista metsälenkeistä kuitenkin rahtasin myös kameran, tässä hieman satoa.

Manta ei näemmä ole katsonut pikkukakkosta jossa kielletään menemästä heikoille jäille?:)
Noh onneksi tuon lätäkön jää kesti, muuten ois voinut tulla varpaille kylmä.

Postikorttipoika.

Kaunis kuva keppi suista, jotain näyttäisi molemmat pyörittelevän suussaan.

Manta ohituskaistalla.

 

Uskomatonta, tänään (28.12) pienellä-suurella miehellä Jamilla tulee jo 10 kk mittariin ja taas täytyy todeta, että meneepä aika nopeaan.. 

 

 

Kuten varmasti "tarkaavaisimmat" ovatkin jo huomanneet, Mantan ja Jamin kotisivut ovat olleet päivittämättä jo hyvän tovin.. ;)  Kävi meinaan niin mukavasti, että vanhan koneen kovalevy otti ja sanoi sopimuksensa irti. Ohjelmat, kotisivut sekä iso kasa kuvia otti menolipun bittiavaruuteen.

Nyt on uusi kone käytössä sekä pelit ja vehkeet taas asenneltuna, mutta kun kotisivut olivat jo pari kuukautta jälkijunassa päätin samalla sitten uudistaa koko sivut ja aiempi versio sitten vaan jäi laahaamaan perässä. Uudet sivut etenevät tällä hetkellä niin hitaasti ja epävarmasti, että päätin näin joulukinkkua sulatellessani pystyttää blogin mistä pääsee tällä välin lueskelemaan taas meidän kuulumisiamme.

Mutta itse "päähenkilöiden" kuulumisista jatkan taas tuonnenpana, ennakko maistiaiseksi Manta ja Jami esittää lumisadetanssin. 

p.s Kuten kuvasta näkyy Jami alkaa olemaan jo miehen mitoissa. :)